Hey you. [Sovittu]

Daniel levitti jalkojaan toiselle. Poika puristi toisen kättä tyytyväisenä ja kampesi itsensä istumaan. Hellästi hän nosti toisen pään miehuutensa kimpusta ja painoi pidemmän huulille suudelman. Hitaasti hän nousi polvilleen ja kiepsautti toisen alleen. Nyt oli hänen vuoronsa, vaikkei Daniel ollutkaan vielä tullut.
Dan avasi hieman tärkein sormin toisen housuja ja veti ne alas alushousujen kanssa. Hieman arkaillen liilahiuksinen suuteli toisen napaa ja reisiä ennen kuin otti toisen suuhunsa.

Jensen vastasi toisen äkkinäiseen suudelmaan, yllättyen hieman sitten kun Daniel kierähti hänen päälleen. Jensen kohotti reaktiomaisesti lantiotaan kun toinen alkoi avata hänen farkkujaan. Jensen ei kerennyt oikeastaan edes tajuta mitään kun tunsi lämpimän suun miehuutensa ympärillä. Mies voihkaisi katkonaisesti ja laski toisen kätensä Danielin niskalle, sulkien silmänsä huokaisten.

Poika oli mielissään, kun Jensen oli yhteistyöhaluinen.
Daniel katsoi toista alta kulmiensa ja hymyili nielaisten toisen ympärillä. Käsiään poika lepuutti pidemmän reisillä. Arasti ja kokeilevasti hän lipoi kärkeä ja sulki sen taas huuliensa väliin imien. Jossain kohtaa Danin mustiksi tummuneet silmät sulkeutuivat.

Jensen puri alahuultaan ja silitti toisella kädellään pienesti Danielin niskaa.
" Luoja ", Jensen sanoi ähkäisten ja puri huultaan hieman kovemmin, maistaen verta suussaan siitä välittämättä.

Daniel säikähti, kun Jensen ähkäisi. Oliko hän tehnyt jotain? Silitys niskassa rauhoitti häntä. Liilahiuksinen kokeili raapia vartta hieman hampaillaan, hellästi. Pian poika kuitenkin nousi takaisin ylös ja painoi vihersilmän huulille suudelman.

Jensen huokaisi kun tunsi Danielin huulet omillaan, vieden toisen kätensä tuon selälle. Hän ei tuntunut saavan Danielista tarpeeksi, joka taas oli melko uutta Jensenille.

Tuo suuteli Danielia melko ahnaasti ja liutti kätensä tuon selältä toisen pakaralle hieman kokeilevasti.

Daniel värähti, kun kosketus laskeutui hänen selälle ja sieltä pakaralle. Hän avasi silmänsä ja vetäytyi hieman kauemmas saadakseen ilmaa. Hän oli hieman epävarma, Jensen saattoi huomata sen silmistä ja kasvojen ilmeestä. Mutta sieltä näkyi myös se, että hän halusi jatkaa eteenpäin kaikesta huolimatta. Hänen pitäisi päästä eteenpäin elämässään, ettei hän kompuroisi paikoillaan.

Jensen katseli hetken Danielia silmiin ja nousi sitten istumaan nojaten käsiinsä melko raskaasti hengittäen. Hän vei oikean kätensä Danielin poskelle ja hymyili rohkaisevasti.
" Meidän ei tarvitse jatkaa, jos et halua ", Jensen sanoi huokaisten. Tuo kurottautui vielä lähemmäs ja painoi suudelman Danielin kyljelle.
" En halua satuttaa sinua ", Jensen kuiskasi nostaen katseensa ylös Danielin silmiin.

Daniel laskeutui toisen syliin istumaan ja painoi päänsä pidemmän olalle.
"Ei... Jatketaan... Mua vaa... Pelottaa hieman, koksa Will satutti mua sillo... E-enkä ole sen jälkeen ollut kenenkään kanssa..." poika mumisi hiljaa ja värähti pienesti, kun Jensen kumartui painamaan suudelman hänen kyljelle. Hän oli jättänyt päänsä riippumaan.

Jensen laski vasemman kätensä Danielin pään päälle ja hieroi tuon päätä hieman sormillaan.
" Meillä on aikaa ", Jensen totesi ja silitti oikealla kädellään Danielin luista kylkeä. Tuo vei molemmat kätensä Danielin kainaloiden lähelle ja nosti tuon varovasti vierelleen, kierähtäen puoliksi makaamaan tuon päälle katsoen tuota silmiin.
" Meidän ei ole pakko tehdä sitä nyt ", Jensen sanoi hiljaa ja hipsutteli oikean käden sormillaan Danielin alavatsaa, painaen suudelman tuon suupieleen.

Daniel painautui toista vasten ja inahti, kun hänen kovuutensa kosketti toisen omaa.
"Ei... Jatketaan vain... Haluan..." liilahiuksinen vastasi ja värisi hiljaa toisen alla. Hän halusi tehdä sen toisen kanssa nyt eikä myöhemmin. Hän luultavasti jänistäisi silloinkin... Poika suuteli toista hakien rohkeutta itselleen.

Jensen puri pienesti alahuultaan ja vastasi toisen suudelmaan. Vuorostaan Jensen silitti kädellään toisen alavatsaa ja kylkeä, painaen huuliaan hieman kovemmin Danielin huulia vasten.

Daniel ynähti hiljaa ja levitti jalkansa molemmin puolin Jensenin kehoa. Laski ne koukkuun vierelleen. Hän pelkäsi, että Jensenkin satuttaisi häntä, mutta hän ei halunnut kuitenkaan uskoa siihen ja halusi jatkaa. Hän ei päästäisi toista menemään koskaan. Ei, hänen sydämensä hajoaisi sitten lopullisesti.

Jensen vei kätensä Danielin poskelle ja syvensi suudelmaan uudemman kerran, nostaen sitten päätään kauemmas ja katsoen toisen kasvoja tutkivasti. Jensen siirsi Danielin etuhiuksia ja painoi uuden, hellän suudelman tuon huulille silittäen peukalollaan toisen poskea.
" Oletko varma ? " Jensen kysyi avaten silmänsä, huulet hipoen toisen huulia yhä.

Poika vastasi suudelman kietomalla kätensä Jensenin niskan taa ja siveli tämän lapoja ja yläselkää.
"Olen... Ethän sä voi satuttaa mua oikeasti..." pienempi mumisi vastauksen ja suuteli toista uudestaan painaen kehoaan lähemmäs toisen omaa.

Jensen vastasi Danielin suudelmaan ja nojasi oikean kätensä sänkyyn. Jensen nousi istumaan jalkojensa päälle ja veti Danielin lantiolleen syliinsä, vetäen päätään kauemmas. Tuo käänsi katseensa taskuaan kohti ja otti lompakkonsa taskustaan. Jensen otti yksittäispakatun kondomin ja viskasi lompakon lattialle.
" Ilman vai kanssa ? " Jensen kysyi ja piteli pakkausta etu- ja keskisormensa välissä, tuijottaen Danielia silmiin.

Daniel huokasi ja laski kätensä pidemmän hartialle.
"Haluan tuntea sinut ilman mitään..." poika pyysi ja katsoi toista myös silmiin.

Jensen kyyristyi takaisin kohti Danielia ja painoi uuden suudelman toisen huulille, nakaten samalla pakkauksen kädestään satunnaiseen suuntaan. Jensen laski kätensä Danielin reisille ja liutti kätensä hitaasti kohti tuon pakaroita, tehden hellän puristuksen lopulta.

Poika sulki silmänsä suudelman aikana ja ynähti hiljaa, kun Jensen puristi pakaraa hellästi. Häntä oikeastaan ihmetytti, miten se saattoi olla hellää eikä pakotettua. Irti Dan ei kuitenkaan toisesta päästänyt.

Jensen silitti pienesti toisen pakaraa, ennen kuin nosti päätään niin että huulet hipoivat Danielin huulia ja toista katseltiin silmiin. Jensen nosti Danielin lantiota enemmän syliinsä ja ähkäisi.
" Oletko valmis ? " tuo kysyi hiljaa.

Poika ynähti hiljaa ja hapuili jotain mistä saisi eri tunne tiloiksi kiinni. Hän ei löytänyt, koska ei halunnut tukistaa tätä. Lopulta hän nyökkäsi toiselle uskaltaen jopa hymyillä pienesti.

Jensen nojasi vasemman kätensä Danielin viereen ja laski katseensa toisen vyötärönnseudulle. Tuo huokaisi hiljaa ja kurottui painamaan suudelman Danielin huulille kun työntyi vain hieman toiseen. Jensen nosti Danielin vyötäröön harhautuneen katseensa tuon silmiin.

Poika takertui suudelmaan, kuin se olisi hänen viimeinen vaihtoehto. Kuitenkin hän irtautui siitä saadakseen happea tutkiessaan pidemmän pyrkivän hänen sisään. Se sattui muttei niin paljoa kuin hän oli luullut.

Jensen piti katseensa toisen silmissä ja puraisi alahuultaan, jatkaen tappavan hitaalla tahdilla. Jensen ähkäisi hiljaa ja katsahti vasenta kättään, joka tärisi hieman. Tuo laski ylävartalonsa Danielin päälle ja huokaisi vasten tuon kylkeä.

Pienempi ynisi hiljaa ja hengitti katkonaisesti, kipu oli pienempi. Se tuntui oikestikin hyvältä. Danielin ilme oli onnellinen, kun vihersilmä osoitti hänelle hellyyttä. Ei pakottanut, varmisti kaiken o olevan hyvin. Hän olisi turvassa pidemmän sylissä. Siinä ei tapahtuisi mitään pahaa...