Hey you. [Sovittu]

Daniel antoi kyyneleiden valua hiljakseen hänen poskilla. Jensenin lähellä oli hyvä olla...
"Kauppaan lähtö kaipaa peseytymistä..." pienempi naurahti pienesti.

Jensen virnisti ja nojautui takaisin ammeen reunaan.
" Ehkä ", tuo totesi ja valahti jälleen hieman reunaa vasten sulkien silmänsä.

Daniel naurahti ja käynnisti suihkun kastellen samalla kokonaan.
"En halua, että kuolet nälkään", pienempi selitti tekoaan nauraen. Piti hänenkin se myöntää; Danilla oli hieman nälkä.

" En halua kuolla ", Jensen totesi ja haukotteli jälleen, hieman isommin. Tuo ynähti ja nojautui pois ammeen reunasta. Jensen veti syvään henkeä ja sulki silmänsä, upottaen päänsä veden alle. Tuo piti hetken aikaa päätään veden alla, kuunnellen huminaa joka veden alla kuului, ennen kuin nosti päänsä takaisin ylös.

Daniel katsoi kuinka Jensen kasteli itsensä kokonaan. Liilahiuksinen odotti, että toinen toii päänsä pintaan. Poika oli kastellut hiuksensa uudestaan ja piteli nyt käsissään sampoo pulloa josta pursotti pesuainetta kädelleen. Hän ojensi pullon toiselle vaahdottaen omia hiuksiaan.

Jensen pyyhkäisi kädellään kasvojaan ja otti toisen ojentaman pullon. Tuo puristi ainetta vähän kämmenelleen - eipä miehen tukkaan paljoa tavittukaan - ja laski kätensä hiustensa päälle. Jensen tuijotti Danielin olkapäätä ja sulki silmänsä, kun vaahtoa alkoi valua pitkin hänen otsaansa. Mies ynähti ja upotti päänsä uudemman kerran veden pinnan alle.

Daniel käynnisti suihkun jälleen ja huuhteli hiuksensa, joka oli hieman hankalaa yhdellä kädellä. Seuraavaksi oli vuorossa hoitoaine. Sitä oli pakko laittaa tai väri haalistuisi nopeammin, näin parturi oli sanonut hänelle. Ja eihän hän halunnut pullitta kallista hintaa kovinkaan nopeasti siitä, että hiukset näyttäisivät taas hyviltä... Hoitoaine oli hieman helmpompi mitä sampoo.

Jensen nosti päänsä jälleen veden alta. Tuo käänsi katseensa Danieliin, joka laittoi jotai uutta ainetta hiuksiinsa. Jensen nousi pois ammeesta ja otti pyyhkeensä lattialta. Hän ei juuri koskaan pessyt vartaloaan, koska vaikka hän hikoaisikin hän ei oikeastaan haissut juuri ollenkaan. Tuo pörrötti pyyhkeellä hiuksiaan pienen irvistyksen kera.

Daniel huuhteli hiuksensa ja nousi seisomaan saadakseen huuhdeltua vartalonsa. Hän oli lionnut pesun edestä ammeessa. Saisi kelvata. Varovaisesti hän astui valkoisesta ammeesta pois ja otti tulpan pois pohjasta...
Pyyhe kuivasi käsivarret ja sitten vasta hiukset, kasvot, yläruumiin ja siitä niin edespäin alemmas. Liilat hiukset olivat hieman pörrössä, mutta tuskin se haittaisi ktään.

Jensen kietoi pyyhkeen vyötärölleen ja piteli pyyhkeen reunoja nyrkkinsä sisällä. Tuo laahusti takaisin makuuhuoneeseen tukkaansa haroen. Jensen laski pyyhkeen sängyn laidalle ja veti vaatteensa ylleen. Tuo etsi hetken katseellaan t-paitaansa, kunnes päätti kiertää sängyn toiselle puolen. Jensen kyyristyi ottamaan t-paidan lattialta ja veti sen ylleen laiskasti.

Liilahiuksinen seurasi toisen esimerkkiä ja kietoi pyyhkeen vyötärönsä ympärille. Hiljakseen hän keräsi vaatteensa ja kantoi ne pyykkijoriin. Kaapilla hän otti itselleen mustat bokserit (samaa sarjaa kuin aiemmat), mustat olohousut ja tummansinisen t-paidan, joka ylsi puoliväli reiteen. Vrsin nopeasti hän veti ne päälleen ja siityi kuivaamaan hiuksiaan.
"Kehtaanko tulla tämän näköisenä?" Daniel kysyi toiselta.

Jensen käänsi katseensa toiseen ja oikoi t-paitansa helmaa alaselkänsä luota.
" En välitä mitä puet ", Jensen totesi ," mutta jos et halua niin ei voi pakottaa ", tuo jatkoi ja hymyili vinosti.

Daniel hymyili ja käveli toisen luo kietoen kätensä pidemmän ympärille, ristien kätensä Jensenin alaselälle. hieman hän varpusti jälleen ja suukotti toista hymyillen.
"Siksi minä kysyin, kun haluan tulla näiden vaatteiden kanssa, hassu", liilahiuksinen hymyili hieman.

" Sitten sinun pitää lähteä noissa ", Jensen sanoi kohauttaen kulmiaan. Tuo pörrötti hieman Danielin ennestään pörröllä olevaa tukkaa ja virnisti.

Pienempi älähti, kun toinen pörrötti hänen hiuksia. Nopeasti hän yritti saada niitä takaisin alas, ei hän halunnut muistuttaa mitään leijonaa tai vastaavaa harjaseläintä hiustensa kanssa!
"Mitä haluat kaupasta?" Daniel kysyi yhä hiuksiaan sukien. Ei hän ollut kauemmaskaan toisesta lähtenyt.

Jensen katseli toisen hiusten sukimista. Daniel kysyi mitä Jensen halusi kaupasta, mutta hänellä ei ollut itseasiassa hajuakaan.
" Jotain, missä ei ole lihaa ", Jensen totesi. Hän ei syöny lihaa, paitsi kalaa. Ja sitäkin todella harvoin koska ei oikeastaan pitänyt kalan mausta.

Daniel nyökkäsi ja vei pyyhkeen kuivumaan.
"Mennäänkö sitten?" pienempi kysyi ja kallista päätään hienoisesti.

Jensen nyökkäsi. Tuo kyyristyi hieman ja vei kätensä Danielin sisäreisille tuon takakautta, nostaen sitten itseään vasten. Jensen lähti astelemaan kohti eteistä Danielin käsillään. Toinen ei painanut juuri mitään.

Daniel uikahti ja kietoi kätensä pidemmän niskan taa ja painoi pienemmän kehonsa Jenseniä vasten tiiviisti. Siinä oli jälleen hyvä, pidemmän sylissä turvassa, vaikka hän mielestään painoi enemmän kuin saisi.

//hypätäänkö kaupassa käynti?//

\\ Jooh. He kävivä leikisti myös Jensenin asunnolla koska tuo halusi hupparin. \\

TUNTI MYÖHEMMIN

Jensen riisui kenkänsä Danielin eteiseen ja värähti pienesti. Ulkona oli melkeinpä kylmä verrattuna päivän lämpötiloihin. Jensen antoi hupparinsa hupun pysyä päässä vielä sisällekin tullessa. Tuo kipitti Danielin olohuoneeseen ja lysähti sohvalle, värähtäen jälleen.

Daniel oli ottanut kauppakassin, jotta toinen saisi lämmiteltyä sormiaan, luultavasti niitäkin palelsi muun kehon mukana. Hän oli ennen lähtöä pakkautunut hupparin sisään.
Kotona hän kävi purkamassa kauppakassin, jonka jälkeen hän riisui hupparinsa kuskaten sen naulakkoon, sieltä hän pääsi vihdoinkin toisen luo.
"Onko vielä kylmä?" Dan kysyi ja istuutui toisen viereen.

Jensen puristeli käsiään nyrkkiin ja auki sylissään, koittaen saada veren kiertämään sormissaan. Tuo ynähti hieman koska sormet eivät meinanneet liikkua kunnolla.
Daniel kysyi oliko hänellä vielä kylmä.
" Hieman ", Jensen mutisi ja tuijotteli punaisia sormiaan. Musta huppari vain korosti sormien punaisuutta.

Danielin iho lämpeni jos hänen oli kylmä, nytkin hänen kätensä olivat läpimät. Varovaisesti hän otti pidemmän kädet omiensa väliin ja antoi ihonsa lämmittää toista.
"Sano sitten, kun tuntuu paremmalta", pienempi mumisi ja nojasi toiseen.

Jensen katsoi Danielin käsiä, kun tuo otti hänen kätensä omiinsa. Danielin kädet tuntuivat melkein kuumilta Jensenin käsiä vasten. Tuo päästi huokaisun ja nojasi päänsä taaksepäin, sulkien silmänsä. Jensenin kädet tuntuivat lämpenevän nopeammin Danielin käsissä. Hän liikutteli hieman sormiaan toisen käsissä ja hymähti.

Jensen antoi käsiensä olla vielä hetken aikaa Danielin käsissä.
" Parempi ", Jensen totesi ja laski katseensa Danielin käsiin ," mutta minulla on yhä nälkä ", Jensen sanoi virnistäen.

Daniel oli sulkenut silmänsä toisen vieressä ja vaipunut jonkinlaiseen horrokseen, josta havahtui, kun pidempi puhui. Hymyillen pienempi silitti peukalollaan toisen kämmenselkää.
"Herra on hyvä ja tekee ruokaa", Dan naurahti.